Turkittomuus on eurooppalainen ja maailmanlaajuinen trendi. Norja sopi vuoden 2018 hallitusneuvotteluissaan, että maa kieltää turkistarhauksen. Ruotsissa on saatu kettujen ja chinchillojen tarhaus loppumaan kasvatusoloja koskevilla lain tiukennuksilla. Jo 12 eurooppalaista maata on kieltänyt turkistarhauksen kokonaan. Lisäksi useassa Euroopan valtiossa tarhaamista on rajoitettu merkittävästi. Monet muotibrändit, kuten Gucci, Michael Kors ja Burberry, sekä vaatetalot, kuten Zara ja H&M, ovat sitoutuneet turkittomuuteen.  

Kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi hylättiin vuonna 2013, ongelmiin tarhoilla luvattiin puuttua eduskunnan hyväksymällä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöllä: “[T]urkiseläinten hyvinvoinnin riskitekijöihin kuuluu pito-olosuhteiden yksipuolisuus, kuten virikkeettömyys ja monikäyttöisen tilan puute. Tämä on erityisen kriittinen hyvinvoinnin riskitekijä siitoseläimillä, jotka ovat tarhalla useita vuosia. Valiokunta katsoo, että viimeksi mainittujen eläinten olosuhteiden korjaamiseen on erityisesti panostettava ja toimenpiteitä on edistettävä investointituilla.”  

Kovin vähän on tapahtunut sen jälkeen. Suomen vuonna 2015 valittu hallitus ei halunnut rajoittaa tarhauselinkeinoa käytännössä ollenkaan. Jopa eläinten oikeus jatkuvaan juomaveteen oli jäämässä täysimääräisesti toteutumatta kaatuneessa laissa eläinten hyvinvoinnista.

Nyt on mahdollisuus tehdä todellinen suunnanmuutos, kun maahamme valitaan uusi hallitus vuonna 2019.

Turkistarhaus on eläinten hyvinvoinnin kannalta kestämätön elinkeino. Suomalaisista 69 % on ilmoittanut vastustavansa nykymuotoista turkistarhausta.* 30 % suomalaisista kieltäisi tarhauksen kokonaan. 39 % hyväksyy tarhauksen vain, mikäli eläimille tarjotaan  huomattavasti lisää tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Ala vastustaa tyypillisesti eläinten hyvinvointiparannuksia, koska ne tarkoittavat tuotannon muuttumista entistä kannattamattomammaksi. Tarhaus loppuu yleensä maista, joissa säädetään vaatimuksia eläinten liikkumatilan ja lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttymisen lisäämisestä. 

Kaikki mitä tiedämme tarhauksesta osoittaa, että ongelmat ovat alan kannalta rakenteellisia: kyse ei ole yksittäisten tarhaajien hyvästä tahdosta, vaan siitä, että kannattava tarhaus on mahdotonta yhdistää hyvinvoiviin eläimiin. Tarhoilla elävät eläimet tarvitsevat liikkumatilaa ja virikkeitä huomattavasti enemmän kuin talous sallii. 

Suomella on nyt korkea aika tulla eurooppalaiseen kehitykseen mukaan. Turkistarhauksen kiellon tai vähintään uusien tarhauksen rajoitusten kirjaaminen hallitusohjelmaan viestittää, että uskallamme panostaa eläinten hyvään kohteluun. Kaikki puolueet voivat osoittaa, että teollisuudenalojen saneleman politiikan sijaan ollaan valmiita ajamaan muutoksia, joiden lähtökohta on inhimillisyys ja tulevaisuuteen katsova elinkeinorakenne.  

Turkistarhaus ei ole tulevaisuuden ala. Sen sijaan Suomella on nyt mahdollisuus panostaa ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin kannalta kestävään elinkeinopolitiikkaan ja alkutuotantoon. Turkiselinkeinosta luopuminen on suunniteltava huolellisesti ja inhimillisesti kestävästi. 

Kannustamme jokaista eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettavaa puoluetta kirjaamaan omaksi hallitusohjelmatavoitteekseen turkistuotannon täyskiellon Suomessa. Se on hyvä lähtökohta hallituskaudelle, jolla eläimet eivät ole politiikassa pelkkä sivulause.

Suomen turkiseläinten ja eläinten ystävien puolesta,
Animalia

* Taloustutkimus 2018

Turkistarhaton Suomi toteutuu vain, jos me eläinten ystävät vaadimme yhdessä empaattisempaa maailmaa. Sinua tarvitaan. Tule mukaan!

Osallistu keskusteluun #animaliary